Kuvataiteilijat

Suomalaiset kuvataiteilijat tarkastelussa

Suomalainen taidemaalari Albert Edelfelt ja monet muut tekivät kuuluisaksi suomalaista kuvataidetta 1800-luvulla. Kyseisen vuosisadan loppua ja 1900-luvun alkua pidetäänkin Suomen kuvataiteen kultaisena aikakautena. Tuolloin syntyivät monet klassikkoteokset, joita saamme vielä nykyäänkin ihastella esimerkiksi Ateneumissa. Tuohon aikaan oli tavallista, että taidetta käytettiin kansallisen identiteetin rakennusaineena. Suomalaiset kuvataiteilijat maalasivat suomalaisaiheisia tauluja, joissa luonto ja Kalevala olivat pääosassa. Vaikka tuohon aikaan yhteiskunta olikin pitkälti miesten käsissä, kuvataide oli suosittu harrastus myös naisten keskuudessa. Erityisesti Helene Schjerfbeck teki lukuisia töitä, jotka nousivat suomalaisen taiteen kaanoniin. Tällä sivulla käymme läpi suomalaisen maalaustaiteen historiaa ja sen keskeisimpiä hahmoja.

Kuvataiteilijat pyrkivät luomaan pysähdyttäviä taideteoksia, jotka ovat esteettisesti miellyttäviä sekä puhuttelevat aiheillaan. Alkujaan suomalaiset taiteilijat tekivät paljon suomalaisuuteen liittyvää taidetta, mutta 1900-luvun kuluessa aiheet monipuolistuivat.

Kuvataiteilijat
Kuvataiteilijat
Kuvataiteilijat

Suomalaiset taiteilijat nousivat maailman tietoisuuteen 1800-luvun aikana

1800-luku oli merkittävää aikaa Suomessa. Tuolloin kansallisuusaate oli keskeinen osa älymystön ajattelua ja eri kansoille haluttiin rakentaa oma identiteetti. Näin oli myös Suomessa, jossa niin sanotut fennomaanit ajoivat Suomen itsenäisyyttä. Taide oli tärkeä osa tätä projektia ja sillä haluttiin tuoda esiin suomalaisuuden erityispiirteitä.

Suomalaiset taiteilijat tekivät lukuisia teoksia aiheena suomalaisuus. Varsinkin Kalevalan tapahtumat nousivat keskiöön. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Albert Edelfeltin Aino, joka oli taiteilijan ensimmäinen Kalevala aiheinen teos. Se on kolmiosainen maalaus eli triptyykki, jossa kuvataan Väinämöisen epäonnista kosintaa. Viimeisessä kuvassa esitetään, kuinka Aino hylkää Väinämöisen kosinnan ja valitsee mieluummin kuoleman.

Kansallisromanttinen taide Suomessa

Kalevalan lisäksi suomalaiset kuvataiteilijat maalasivat myös muuta kansallisromanttista kuvataidetta. Tyypillisiä aiheita olivat tavallisen suomalaisen kansan elämä sekä luontoaiheet. Suomalaista elämää kuvasi erityisesti Albert Edelfelt, jonka tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Lapsen ruumissaatto sekä Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Niissä taiteilijan tavoitteena on ollut esittää suomalaisten elämää juuri sellaisena kuin se on ollut.

Pariisin taidenäyttely oli merkittävä käännekohta suomalaisen kuvataiteen historiassa. Vuonna 1900 järjestetty näyttely avasi suomalaisille portin kansainvälisen taiteen kentälle. Suomalaisten tekemiä teoksia ihasteltiin näyttelyssä ja ne nousivat suureen suosioon. Akseli Gallen-Kallela sai näyttelyssä tunnustusta, sillä hän voitti maalauksillaan useita mitaleita. Näyttelyn tuoma huomio nosti pienen maan maailmanlaajuiseen tietoisuuteen, jolla oli tärkeä rooli Suomen itsenäisyyden kannalta.

Suomalaiset kuvataiteilijat 1900-luvulla

Seuraavaksi antidote haluaa esitellä Suomen kuvataiteen kehitystä 1900-luvulla. Kuvataiteilijat jatkoivat suomalaisen identiteetin rakentamista vielä 1900-luvulla. Aiheet alkoivat kuitenkin laajentumaan Suomen itsenäisyyden myötä. Tavallisia aiheita kuvataiteessa on aina ollut esimerkiksi elämä ja kuolema, rakkaus ja muut vastaavanlaiset aiheet. Taiteen piirissä nousi uusia tyylisuuntia, kuten ekspressionismi, impressionismi ja symbolismi, jotka pyrkivät pois perinteisestä valokuvan tarkasta luonnon jäljittelystä. Hugo Simberg oli aikansa merkittävimpiä symbolistisen tyylisuunnan edustajia.

Suomalainen taidemaalari Helene Schjerfbeck kuului myös modernistisen kuvataiteen maalareihin. Hän on tunnettu monista omakuvista, jotka edustivat yksinkertaista ja hillittyä tyyliä. Alkujaan Schjerfbeck maalasi realistisia teoksia, mutta uransa loppuvaiheilla siirtyi yhä enemmän modernien tyylisuuntien pariin. Abstrakti taide tuli yhä voimakkaammin Suomeen 1950-luvun kuluessa ja sen keskeisiä sanansaattajia olivat Unto Pusa sekä Gösta Diehl.

Kuvataiteilijat